Yhteisöllinen asuminen on asumismuoto, jossa asukkaat muodostavat aktiivisen ja osallistuvan yhteisön. Se perustuu ajatukselle naapuriavusta, yhteisöllisyydestä ja yhteisistä arvoista.
Toimintaideaa voisi verrata innostuneeseen peliporukkaan, joka pitää hauskaa rahapelien tai muiden videopelien parissa, ja yrittää yhdessä löytää voittavan strategian oli kyseessä sitten jackpot, turnausvoitto tai vihollisen päihittäminen.
Yhteisöllisessä asumisessa korostetaan vuorovaikutusta, yhteistyötä, osallisuutta ja vastuullisuutta. Tavoitteena on luoda turvallinen ja sosiaalinen asumisympäristö, jossa naapurit tuntevat toisensa, auttavat toisiaan ja jakavat arjen ilot ja haasteet.
Yhteisiä tiloja ja tapahtumia
Yhteisöllisessä asumisessa asukkaat jakavat tiloja, resursseja ja vastuita keskenään. Kyse ei kuitenkaan ole pakkotalkoista tai hippikommuuneista, vaan yhteisöllinen asuminen on nykypäivänä erittäin monimuotoista ja monipuolista.
Tänä päivänä yhteisöllinen asuminen voi sisältää esimerkiksi seuraavia piirteitä:
- Yhteiset tilat ja palvelut: Yhteisöllisillä asuinalueilla on jaettuja tiloja, kuten yhteiskeittiöitä, yhteisöhuoneita, kuntosaleja tai saunoja. Lisäksi yhteisöllinen asuminen voi tarjota erilaisia palveluita, kuten yhteisiä ateria-, hoito- tai siivouspalveluita.
- Yhteisötapahtumat ja aktiviteetit: Yhteisöllinen asuminen voi sisältää erilaisia tapahtumia ja aktiviteetteja, kuten retkiä, juhlia, harrastusryhmiä tai työpajoja.
- Naapuriapu ja yhteistyö: Yhteisöllinen asuminen kannustaa naapuriavun ja yhteistyön kulttuuria. Asukkaat voivat auttaa toisiaan arjen askareissa, kuten ruoanlaitossa, siivouksessa tai puutarhanhoidossa.
- Osallistava päätöksenteko: Yhteisöllisessä asumisessa asukkailla on mahdollisuus osallistua päätöksentekoon ja vaikuttaa yhteisiin asioihin. Tämä voi tapahtua yhteisökokousten tai asukasyhdistysten kautta, joissa päätetään esimerkiksi yhteisten tilojen käytöstä tai yhteisten sääntöjen luomisesta.
- Kestävyys ja ekologisuus: Monet yhteisölliset asuinalueet painottavat kestävyyttä ja ekologisuutta. Toimintasuunnitelmaan kuuluu energiatehokkaita ratkaisuja, kierrätystä, yhteistilojen jakamista ja muita ekologista elämäntapaa edistäviä toimia.
Vaikka yhteisöllinen asuminen tarjoaa monia etuja, siinä on myös omat haasteensa. Huonot puolet pitävät sisällään osallistumispakon ja vaatimukset yhteisötoimintaan, ristiriidat päätöksenteossa ja vaikeudet yksityisyyden ylläpitämisessä. Lisäksi erilaiset persoonallisuudet ja elämäntavat voivat aiheuttaa jännitteitä ja konflikteja asukkaiden välillä.
Kenelle yhteisöllinen sopii?
Yhteisöllinen asuminen sopii monenlaisille ihmisille ja eri elämäntilanteisiin. Se voi olla houkutteleva vaihtoehto vanhemmille, sillä yhteisö tarjoaa arvokkaan tukiverkoston, aina tervetullutta naapuriapua ja monia yhteisiä aktiviteetteja.
Myös nuoret aikuiset, kuten opiskelijat tai vastavalmistuneet, voivat hyötyä yhteisöllisestä asumisesta. He pääsevät tutustumaan uusiin ihmisiin, luomaan kontakteja ja jakamaan kokemuksia samassa elämäntilanteessa olevien kanssa.
Senioriasukkaille yhteisöllinen asuminen voi puolestaan tarjota sosiaalista aktiivisuutta, tukea ja turvallisuutta. Yhteiset tilat ja toiminnot edistävät seniorien hyvinvointia ja tarjoavat mahdollisuuden osallistua erilaisiin mieltä ja kehoa viihdyttäviin aktiviteetteihin.
Yhteisöllinen asuminen houkuttelee niitä, jotka arvostavat kestävää elämäntapaa ja ympäristöystävällisyyttä. Yhteisöllisessä asumisessa voidaan jakaa resursseja, kuten keittiötarvikkeita tai autoja, ja pyrkiä ekologiseen elämäntapaan esimerkiksi yhteisen puutarhan avulla.
Yhteisöllisen asumisen monet muodot
Kollektiiviset asumismuodot, yhteisölliset asumisyhtiöt ja ekokylät ovat erilaisia yhteisöllisen asumisen muotoja, jotka tarjoavat asukkailleen mahdollisuuden elää ja toimia yhteistyössä toisten kanssa.
Kollektiiviset asumismuodot ovat yhteisöllisiä asumismuotoja, joissa asukkaat jakavat tiloja, resursseja ja vastuita. Tämä voi tarkoittaa yhteisiä ruokailuja, kokouksia, harrastuksia ja päätöksentekoa yhteisön kesken. Kollektiivisissa asumismuodoissa asukkaat voivat esimerkiksi jakaa keittiön, oleskelutilat ja puutarhan, ja näin luoda yhteisöllisyyttä ja yhteistä hyvinvointia.
Yhteisölliset asumisyhtiöt ovat asunto-osakeyhtiöitä tai asumisoikeusyhteisöjä, joissa asukkaat sitoutuvat yhteisöllisiin periaatteisiin ja osallistuvat aktiivisesti yhteisön toimintaan. Yhteisölliset asumisyhtiöt voivat tarjota jaettuja tiloja, kuten yhteisiä kerhotiloja, pihoja, saunoja tai kuntosaleja. Asukkailla on mahdollisuus osallistua päätöksentekoon ja vaikuttaa yhteisön kehittämiseen.
Osa yhteisöstä toivottaa myös lyhytaikaisemmat majoittujat tervetulleiksi. Tätä voidaan toteuttaa erilaisten alustojen tai someyhteisöjen puitteissa. Esimerkiksi Airbnb-vieraista on kuitenkin sovittava yhteiset pelisäännöt.
Ekokylät ovat asuinalueita, jotka on suunniteltu kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Ekokylät voivat sisältää ekologisia rakennuksia, uusiutuvan energian käyttöä, yhteisöpuutarhoja, kierrätystä ja ekologista elämäntapaa edistäviä toimia. Ekokylissä asukkaat voivat elää lähellä luontoa ja hyödyntää yhteisiä resursseja kestävällä tavalla.
Yhteisöpuutarhat ja asumisen kestävä kehitys
Vaikka asunnot ovat pienempiä, suomalaiset arvostavat yhä enemmän vihreyttä ja luonnonläheisyyttä ympärillään. Kaupunkiviljely ja viheralueiden merkitys ovat kasvaneet suuresti. Monet kaupungit ovatkin panostaneet puistoihin, viherkattoihin, yhteisöpuutarhoihin ja kaupunkiviljelyyn tarjotakseen asukkailleen mahdollisuuksia vihreyden ja viljelyn kokemiseen kaupunkiympäristössä.
Yhteisöpuutarhat ovat yksi tapa edistää yhteisöllisyyttä ja kestävää elämäntapaa. Ne ovat yhteisön omistamia ja ylläpitämiä puutarhoja, joissa ihmiset voivat viljellä omia kasvejaan ja jakaa viljelytietoutta sekä resursseja toistensa kanssa.
Yhteisöpuutarhoissa asukkaat voivat vuokrata pieniä viljelypalstoja tai osallistua yhteiseen viljelyyn ja hoitoon. Puutarhoissa kasvatetaan yleensä erilaisia vihanneksia, yrttejä, marjoja ja kukkia. Ne voivat sijaita esimerkiksi kaupunkipuistoissa, tyhjillä tonteilla tai taloyhtiöiden pihoilla.
Yhteisöpuutarhat tarjoavat monia etuja asukkaille ja yhteisölle. Ne edistävät paikallista ruoantuotantoa ja kestävää elintarviketuotantoa, vähentävät ruoan kuljetuksen tarvetta ja edistävät lähiruoan käyttöä. Samalla puutarhat luovat viihtyisiä viheralueita kaupunkiympäristöön, parantavat kaupunkien ilmanlaatua ja tarjoavat paikkoja rentoutumiseen ja sosiaaliseen kanssakäymiseen.
Myös kestävän kehityksen periaatteet ovat tulleet keskeisiksi asumisessa. Energiatehokkuus, uusiutuvan energian käyttö, jätehuolto ja ekologiset materiaalit ovat tärkeitä tekijöitä yhteisöllisen asumisen suunnittelussa ja toteutuksessa. Monet uudet asuinalueet ja -rakennukset pyrkivätkin olemaan hiilineutraaleja ja edistämään näin kestävää elämäntapaa.